TTP-Päivät 2023: Riskit haltuun ja digitekniikka käyttöön
TTP-päivien ensimmäisen päivän teemana oli laadukas työpaikkaselvitys. Toisen päivän teemat olivat infektiot ja epidemiat töissä ja henkilönsuojainten luotettavuus sekä tauot ja palauttava liikunta kuuluu työhön. Koulutuspäivät sisälsivät lukuisia työsuojelun ammattilaisten puheenvuoroja, näyttelyn ja näytteilleasettajien esityksiä, työpajan sekä verkostoitumista.
Työterveysyhteistyön lähtökohtana työpaikan tarpeet – työpaikkaselvitys kaiken keskiössä
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Tuija Rönnholm polkaisi ensimmäisen päivän käyntiin esityksellään työterveysyhteistyöstä työsuojeluvalvonnan näkökulmasta.
”Työterveysyhteistyö ei ole yksittäinen temppu, vaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat työpaikan tarpeet”, Rönnholm korosti.
Toimiva työterveysyhteistyö edellyttää käytännöistä sopimista ja tietojen vaihtoa. On oltava yhteiset tavoitteet ja sovitut toimintatavat, vastuut ja roolijaot, sujuva tiedonkulku sekä säännöllistä ja luottamuksellista vuorovaikutusta toimijoiden kesken.
Entä mihin työnantaja tarvitsee työpaikkaselvitystä?
”Jos vastaisin kysymykseen lyhyesti, sanoisin että työterveyshuollon työpaikkaselvitys on kaiken keskiössä”, Aluehallintoviraston tarkastaja Anu Pulkkinen kertoi.
Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun tulee perustua työpaikkaselvitykseen. Lainsäädännön mukaan työnantaja vastaa työpaikkaselvityksen sisällöstä – työnantaja on siis työpaikkaselvitysten vastuuhenkilö, ei työterveyshuolto. Kaiken keskiössä on kuitenkin yhteistyö.
Työpaikkaselvityksen keskeisimpiä osa-alueita ovat työn vaara- ja riskitekijöiden tunnistus, niiden arviointi työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle, toimenpiteiden nimeäminen sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta.
”Työsuojelun lähtökohtana on aina ennaltaehkäisy”, Pulkkinen teroitti.
Altistelähtöinen työterveysseuranta
Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Soile Jungewelterin mukaan työterveyshuollon altistelähtöisen seurannan tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään työperäistä sairastuvuutta sekä hallita jäännösriskiä. Työterveyshuollon ja työnantajan tulee yhdessä arvioida työntekijöiden kohtaaman altistuksen laatu ja määrä, ja työterveyslääkärin arvioida tämän altistumisen terveydellinen merkitys.
”Altistelähtöiset terveystarkastukset ovat pakollisia sekä työnantajalle että työntekijälle, mikäli yrityksessä on raja-arvot ylittäviä vaaratekijöitä. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi kemikaalit, melu, pöly, tärinä ja biologiset altisteet sekä uusina tekijöinä yötyö ja väkivallan uhka”, Jungewelter summasi.
”Ei kompromisseja turvallisuudessa”
VTT:n työsuojelupäällikkö Sari Hyvärinen avasi puheenvuorossaan suuren organisaation työsuojelupäällikön tehtäviä. Työn painopisteitä ovat esihenkilötuki, johtamisjärjestelmä, koulutukset ja pätevyydet, tutkinnat, työsuojelun yhteistoiminta, yhteisen työpaikan kysymykset, viranomaisyhteistyö sekä palo- ja pelastusturvallisuus.
VTT:llä on käytössään yhteinen tietojärjestelmä useille eri työturvallisuuteen liittyville havaintokanaville. Sen tuottaman datan avulla on mahdollista varmistaa työturvallisuuden vaatimustenmukaisuus sekä paikallistaa kehityskohteet.
”Turvallisuuspolitiikkamme on se, että emme tee kompromisseja turvallisuudessa”, Hyvärinen tiivisti.
Työsuojelupäällikkö ostopalveluna
”Työpaikoilla kaivataan lisäapua juuri poikkeustilanteissa”, omalla toiminimellään työsuojelupäällikön osaamista ostopalveluna tarjoava Tiina Lius kertoi.
Kun työsuojelupäällikkö hankitaan työpaikalle ostopalveluna, tämä voi tarjota muun muassa uusia näkökulmia, lainsäädännön tuntemusta ja kokemusta useilta toimialoilta sekä olla yhteisvastuullisuuden tuki ja joustava lisäresurssi. On kuteinkin hyvä huomioida, että työpaikat eivät voi täysin ulkoistaa työsuojelupäällikön vastuuta ostopalvelun kautta, vaan ainoastaan hankkia ulkopuolista osaamista käyttöönsä.
Työsuojelun yhteistoiminta kriisitilanteessa
TTP-päivien toinen päivä ja teema käynnistyi Työturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Kaija Ojanperän esityksellä kunta-alan työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille suunnatun koronakyselyn tuloksista.
Työterveysyhteistyö on parantunut kriisitilanteen jälkeen. Koronapandemian alkuun verrattuna työpaikkaselvityksiä on päivitetty enemmän, työn vaaroja ja haittatekijöiden terveydellistä merkitystä on arvioitu paremmin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmia on tarkennettu.
”Työsuojelun yhteistoiminnassa on syytä käsitellä huolellisesti, miten poikkeusoloihin varaudutaan tulevaisuudessa. Myös esihenkilöiden ohjeistaminen ja tuki on tärkeä kehittämisen teema pandemian jälkeen”, kertoo Ojanperä.
Ennaltaehkäisy ensisijaista
STYL ry:n toiminnanjohtaja John Bergmanin mukaan henkilönsuojainten hankinta on viimeinen keino vastata työpaikan ongelmiin – ennaltaehkäisy on ensisijaista. Kun suojaimia kuitenkin tarvitaan, on ne tärkeää valita oikein.
”Oikeiden suojainten valinnan lisäksi on myös korostuneen tärkeää, että suojaimia käytetään oikein”, Bergman painotti.
Henkilönsuojaimista on opittu paljon koronavuosilta. Uuden pandemian sattuessa esimerkiksi tarvittava infrastruktuuri muun muassa varastoinnin osalta on jo olemassa. Valmiustaso on nykyisin täysin eri kuin mitä se oli vuonna 2019, myös henkilönsuojainten osalta.
Tavat, tottumukset ja ympäristö kannustavat istumaan
Fibion oy:n toimitusjohtaja Olli Tikkanen avasi koulutuspäivien kolmannen ja viimeisen teeman kertomalla istumisen terveysvaikutuksista. Tikkasen mukaan tavat ja tottumukset, rakennettu ja sosiaalinen ympäristö sekä biologiset tekijät kannustavat meitä istumaan.
Liiallinen istuminen on monin tavoin vahingollista terveydelle – se vaikuttaa muun muassa diabeteksen kehittymiseen ja metaboliseen notkeuteen sekä lisää jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Mitä istumatyötä tekevä voi siis tehdä istumisen terveyshaittojen vähentämiseksi?
”Kannattaa pyrkiä istumaan alle 8 tuntia päivässä, pitää tauko istumisesta puolen tunnin välein ja harrastaa reipasta liikuntaa puoli tuntia päivässä. Kun nämä ovat kohdillaan, ei hirveästi tarvitse huolehtia”, Tikkanen summasi.
”Palautuminen on taito, jota voi vahvistaa liikkuen”
Mehiläisen työfysioterapeutti Helka Torpan mukaan liikunta opettaa keholle tervettä stressireaktiota. Kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti, stressihormoni kortisolin määrä nousee vähemmän arjen stressaavissa tilanteissa. Torpan mukaan liikunta on hyvä renki, mutta väkisin puskemista kannattaa välttää. Jos työssä tai elämässä on paljon kuormitusta, kannattaa valita kehoa ja mieltä palauttavaa ja rauhallisempaa liikuntaa. Rasittavammasta ja reippaammasta liikunnasta on toki hyötyä – aktiiviset liikkujat palautuvat nopeammin. Palautuminen on taito, jota voi vahvistaa liikunnalla.
”Uudet tutkimukset nostavat liikunnan lääkehoidon ja psykoterapian rinnalle myös masennuksen hoidossa. Olisiko aika uudelle aallolle työkykyä ylläpitävässä toiminnassa?”, Torppa pohti.
Työterveyshuollon digiloikka mahdollistaa paljon
”Koronan myötä etävastaanotot yleistyivät yhdessä yössä”, Pihlajalinnan palvelupäällikkö Mari-Anne Koivusaari kertoi.
Digitalisoituminen työterveyshuollossa alkoi 2010-luvun alkupuolella, jolloin suunnittelua ja toimintaa jo kaavoiteltiin. Jo 2015-luvulla järjestettiin videovälitteisiä vastaanottoja, mutta nykyisin käytössä on paljon laajempi valikoima etämahdollisuuksia, sisältäen digivastaanotot, chatit, työkykysovellukset ja useat muut eri sähköiset kanavat. Järjestelmät ovat kehittyneet ja kehittyvät kovaa vauhtia.
Moni työterveyshuollon työntekijä tekee hybridityötä, ja se on lisännyt työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Lisäksi etäpalvelut tasavertaistavat palveluita, kun asuinpaikasta riippumatta esimerkiksi erikoislääkäripalveluita saadaan kaikkialle.
Jatkossa jokavuotinen tapahtuma
Kaksipäiväisen tapahtuman päätteeksi Finnsafe ry:n puheenjohtaja Tiina Lius ja Työturvallisuuskeskuksen strategia- ja kehitysjohtaja Tuomas Wuorikoski kiittelivät osallistujia erityisesti hyvin aktiivisesta keskustelusta.
”Jatkossa tapahtuma tullaan järjestämään vuosittain. Näin voimme vastata työpaikkojen tarpeisiin sekä välittää ajankohtaista tietoa työterveys- ja turvallisuusasioista”, Wuorikoski kertoi.
Vuoden 2024 TPP-päivät järjestetään samalla kokoonpanolla kuin tänä vuonna, yhteistyössä usean alan järjestön kanssa.
Yhteistyössä
Työturvallisuuskeskus
Finnsafe ry
Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry
Työfysioterapeutit ry
Suomen Ergonomiayhdistys ry
Suomen Työhygienian Seura ry
