Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Monikielistä ja monikulttuurista työelämää?

Blogi

Työyhteisöt Suomessa monimuotoistuvat vauhdilla, ja kielien kirjo laajenee. Lähes kahdeksan prosenttia väestöstä puhuu jotakin muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Millä tavalla monikulttuurisuus näkyy verkkosivuilla?

Kuva: Linda Lappalainen

Kun kartoitin Työturvallisuuskeskuksessa ulkomaalaistaustaisille suunnattuja
työelämätietoutta tukevia palveluita ja verkkosivuja huomasin, että yleiskuva
maahanmuuttajista on yhä useilla tavoin stereotyyppinen. Monella verkkosivuilla
kuvituksessa esimerkiksi toistuvat samankaltaiset ratkaisut, joissa eroa
kantasuomalaisiin tehdään tummalla ihonvärillä tai hijabilla. Tilastojen mukaan
keskiverto maahanmuuttaja ei kuitenkaan vastaa tätä.

Hyvästä tahdosta
huolimatta ihmisillä on ennakkoluuloja paljon. Olen itsekin kohdannut
oletuksen, että ulkomaalainen ei tee asiantuntijatyötä. Nuo
ennakkoluulot pohjautuvat
usein tiedon puutteeseen.

Keitä Suomessa asuvat maahanmuuttajat siis ovat?
Ulkomaalaistaustaiseksi luokiteltavia henkilöitä asui Suomessa viime vuonna
yhteensä 444 000. Ulkomaalaistaustaisten ryhmän kärjessä ovat entisen Neuvostoliiton
kansalaiset, samoin Virosta, Irakista ja Somaliasta tulleet. Myös entisestä
Jugoslaviasta, Vietnamista ja Kiinasta on tullut paljon ihmisiä Suomeen.
Ulkomaalaistaustaisiksi kutsutaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat
syntyneet ulkomailla. 

Miksi Suomeen muutetaan? Yleisin syy on viime vuoden
tilaston mukaan työ. Maahanmuuttoviraston mukaan myös esimerkiksi
erityisasiantuntijat saivat lähes 1 300 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Eniten
erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.
Kausityöntekijöiden määrä kasvoi entisestään ja lupia myönnettiin lähes 16 000.
Suurin osa kausityöntekijöistä tulee Ukrainasta.

Kartoitusta tehdessä pohdin omasta näkökulmastani myös sitä,
millaiset asiat tekevät verkkosivusta hyvän ulkomaalaiselle. Tässä muutama hyvän
verkkosivun tunnusmerkki:

Kieleen tiivistyy Suomessa paljon. On hyvin tavallista, että
ulkomaalaista pidetään vähän yksinkertaisena, jos hän ei ymmärrä hyvin suomea
tai ei osaa ilmaista sitä, mitä haluaa suomeksi. Suomessa kuitenkin jo 7,8 %
väestöstä puhuu muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään.

Kun puhutaan ulkomaalaisille työsuhteista ja
työturvallisuudesta, kielen merkitys korostuu entisestään. Työsuhdekäytännöt ovat
hieman erilaisia joka maassa. Työturvallisuuskulttuuri, sen idea ja sanasto
eivät välttämättä ole kaikille tuttuja edes omalla äidinkielellä. Tämän takia suosittelen,
että työturvallisuusohjeet julkaistaan aina useammalla kielellä, kuvitettuina
ja selkokielellä. Itsestäänselvyyksiä on harvoin olemassa.

Yhteiskuntaa muutetaan ihminen ja teko kerrallaan. Sama
pätee verkkosivuihin, työyhteisöihin ja työturvallisuuskulttuurin luomiseen.

Blogin kirjoittaja Jose Botella on Espanjasta kotoisin
oleva työturvallisuusinsinööri, joka oli työkokeilussa Työturvallisuuskeskuksessa.