Kuormituksen hallinta on koko työpaikan asia
Ylin johto vastaa organisaation työhyvinvoinnin linjauksista ja niistä resursseista, joilla kuormitusta työyhteisöissä hallitaan. Myös ylimmän johdon viestinnällä ja ohjeistuksella on paljon merkitystä. Tuetaanko työyhteisöjä keskustelemaan työkuormituksen hallinnasta ja miettimään siihen keinoja? Kuunnellaanko esihenkilöitä tai työsuojeluvaltuutettuja, kun he kertovat haitallista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä? Reagoidaanko ja jos, niin tehdäänkö se ajoissa?
Kaikessa työssä on sekä voimavara- että kuormitustekijöitä. Usein sama tekijä voi eri tavoin mitoitettuna olla molempia. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan ammattilaisten kokemus oman työn merkityksellisyydestä on työn imua lisäävä voimavaratekijä, mutta sen varjolla voivat myös työn rajat hämärtyä ja riski haitalliseen työn kuormitukseen kasvaa.
Oman työn tarkastelu kuormituksen hallinnan näkökulmasta on tärkeää. Jotta työn kuormitusta voi hallita, tulee työhön liittyvät kuormitustekijät tunnistaa. Esimerkiksi hoitotyöhön liittyvän tunnekuorman tunnistaminen ja sen purkamisen keinojen miettiminen yhdessä oman tiimin kanssa on tärkeää. Myös opetusalalla tulee vastaan tilanteita, joissa tunnekuorma läikkyy yli ja yksi käsipari ei aina tunnu riittävältä. Työntekijä voi puntaroida omaa työkuormitustaan Kuormitusvaaka-sovelluksella ja käydä sen pohjalta esihenkilön kanssa keskustelua kuormituksen hallinnan keinoista.
Haitallista kuormitusta syntyy, kun voimavara- ja kuormitustekijät eivät ole tasapainossa ja palautuminen ei ole riittävää. Esihenkilön vastuulla on seurata ja puuttua tietoonsa tulleisiin haitallisiin kuormitustilanteisiin. Hänen tulee myös huomioida, että psykososiaalinen kuormitus on mukana työn vaarojen tunnistamisessa ja riskin arvioinnissa. Haitallisten kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa on syytä hyödyntää työterveyshuollon osaamista.
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnan yhteydessä täytyy puhua palautumisen tärkeydestä. Työpäivän aikana tulisi palautua työstä niin, että vapaa-ajalla jaksaa keskittyä muihin asioihin. Palautuminen ei aina tarkoita varsinaisesti taukoa työstä vaan se voi tarkoittaa myös työtehtävän vaihtamista hetkeksi toisenlaiseksi. On myös hyvä huomata, että vapaa-aika ei ole vain työstä palautumista varten.
Työturvallisuuskeskuksen kunta- ja palveluryhmien yhteistyönä on valmistunut VOI HYVIN TYÖSSÄ -opas, joka tarjoaa työntekijöille ja esihenkilöille tukea haitallisen psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyyn sekä tilanteisiin, kun haitallista kuormitusta havaitaan. Opas soveltuu kaikille aloille ja voi toimia työyhteisössä keskustelun avaajana kuormitusasioita käsiteltäessä.