Yhteinen työympäristömme
Monilla työpaikoilla pohditaan, selvitetään ja tehdään paraikaa kyselyjä tulevan työympäristön suunnittelun tueksi. Etätyö on tuonut työympäristöön monelle uuden ulottuvuuden ja mahdollisuuksia parempaan työrauhaan, aikaansaamiseen ja työn ja yksityiselämän tasapainoon. Toisaalta kaivataan työkavereiden lähikohtaamisia ja yhteisöllisempää työskentelytapaa. Hybridistä puhutaan.
Työympäristö on fyysinen kokonaisuus, joka sisältää huonetilojen ohella sisustus-, kalustus- ja varusteratkaisut, valaistuksen, akustiikan ja sisäilmaston. Lisäksi on tarkasteltava fyysistä toimintaa, työasentoja ja liikkeitä sekä esteettömyyttä. Työympäristöön kuuluu myös virtuaalinen osa-alue, joka käsittää teknologiaratkaisut, sovellukset, alustat ja erilaiset digitaaliset palvelut. Psykososiaalinen työympäristö muodostuu johtamisesta, työn organisoinnista, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä yksilöllisestä käyttäytymisestä työyhteisössä.
Työ kannattaa suorittaa sellaisessa ympäristössä, missä se on työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Yksilölliset toiveet on tärkeää ottaa huomioon, mutta toisaalta ne tulee sovittaa yhteen tiimin ja organisaation tarpeiden kanssa. Millainen työympäristö ja toimintatapa tukee ja auttaa minua ja meitä onnistumaan työssä? Miten luodaan edellytykset hyvälle yhteistyölle, vuorovaikutukselle, työilmapiirille, yhteisöllisyydelle ja yhteistoiminnalle? Miten organisaation kannalta kriittinen osaaminen kehittyy siten, että luovuus ja kilpailukyky säilyvät ja vahvistuvat?
Pohtiessani kokemuksiani erilaisista työympäristöratkaisuista, en oikein osaa sanoa, mikä ratkaisu on minulle paras. Kaikissa on puolensa. Oma asenne ratkaisee, samoin yhteisten sääntöjen laadinta ja noudattaminen. Etätyössä on tarpeen olla itsekin aktiivinen työympäristön kehittäjä, aloitteiden tekijä ja vuorovaikutukseen hakeutuja. Esihenkilölle kannattaa raportoida tekemisistään.
Työpaikalla kannattaa nyt kyseenalaistaa rohkeasti vallitsevia käytäntöjä ja yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa rakentaa ja kehittää työympäristöä, joka tukee sekä toiminnan tuloksellisuutta että ihmisten hyvinvointia. Apuna kannattaa käyttää aihetta käsittelevää aineistoa ja kuulla asiantuntijoita. Säännöllinen tilannearviointi ja sen pohjalta tapahtuvat muutokset ovat tarpeen.
Työturvallisuuskeskuksen digijulkaisut arviointilomakkeineen ja käytännöllisine vinkkeineen ovat maksutta käytössänne!
Etätyössä turvallisesti -oppaassa käsitellään etätyön edellytyksiä, hyötyjä, haasteita ja työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa. Ladattavissa ovat myös lomakemallit etätyösopimuksen laadintaan ja työterveys- ja turvallisuusriskien arvioinnin tueksi.
Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä – julkaisussa käsitellään esimiehen merkitystä ja roolia sekä hajautetun työyhteisön toimintaa ympäristössä, jossa vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa tai osin sähköisten viestintävälineiden avulla. Siinä kuvataan hyviä toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä, joilla esimies pystyy huolehtimaan velvoitteistaan ja tukemaan työyhteisöä myös etäältä.
Luottamuksen rakentaminen työyhteisössä -aineiston tavoitteena on auttaa työyhteisöjä, tiimejä ja yhteistyöryhmiä rakentamaan luottamusta työn vuorovaikutustilanteissa, myös virtuaalisesti. Ensin pohditaan ja määritellään luottamuksen käsitettä, sitten paneudutaan luottamuksen vaikutuksiin työyhteisössä ja lopuksi käsitellään käytännön keinoja luottamuksen rakentamiseen ja vahvistamiseen. Mukana on sähköinen tiimityökirja kehittämisen tueksi!
Mobiilin työn vaativuustekijät -julkaisu kuvaa liikkuvan monipaikkaisen työn vaatimuksia ja eri toimijoiden rooleja kehittämisessä. Mobiilista työstä on pystytty nimeämään kuusi teema-aluetta, joita kutsutaan vaativuustekijöiksi. Nämä alueet ovat: matkustaminen, monipaikkainen työskentely, erilaisissa kulttuureissa toimiminen, uudella tavalla rakentuva työaika, projektimainen työ ja välittynyt vuorovaikutus ja yhteistyö.
Työ ja mielenterveys -julkaisu tarjoaa apua mielenterveysongelmiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja hallintaan. Se sisältää myös kaksi työpaikkaesimerkkiä. Esihenkilöt tarvitsevat osaamista työkykyongelmien tunnistamiseen myös tilanteissa, joissa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia on vähän.
Sosiaalisen median työkäyttö -työsuojelunäkökulma -julkaisun tavoitteena on auttaa työpaikkoja ehkäisemään ja ratkaisemaan sosiaalisen median työkäyttöön liittyviä ongelmia ja laatimaan yhteisiä ohjeistuksia.
Yhteistoiminta ja vuorovaikutus työpaikan arjessa -julkaisu sisältää käytännönläheisiä ohjeita liittyen yhteistoiminnan toteuttamiseen, työyhteisöviestintään, vuorovaikutustaitoihin, kokouskäytäntöihin ja median rooliin. UUSI!
Lisätietoa: Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus
paivi.rauramo@ttk.fi, 040-5470908
Kirjoittaja Päivi Rauramo on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, vastuualueinaan palveluryhmä, yksityiset palvelualat ja työhyvinvointi. Lue lisää Rauramosta asiantuntijaesittelysivulta.