Näin työhyvinvointia on kehitetty

Tälle sivulle on koottu esimerkkejä työpaikoilla toteutetuista työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen kehittämishankkeista.



Nuoret sitoutuvat, seniorit jaksavat

Hämeenlinnalaisessa Hoiviassa on pohdittu ikäjohtamista ja laadittu sen kehittämiseksi projektisuunnitelma. Kehittämistyössä syksyllä 2015 käytettiin apuna TTK:n Sykettätyöhön.fi -palvelun työkaarityökalua.

ttk-hlinna--255
Kokemuksista ja tuloksista kertovat vasemmalta oikealla Anna Pelander, Pia Kalliopuska-Janhonen, Eija-Riitta Hämäläinen ja Oona Laine.

Hoivia työllistää 65 henkilöä, lähinnä hoitoalan ammattilaisia. Henkilöstöstä lähes puolet on yli 50-vuotiaita ja 55-vuotiaitakin reilu kolmannes. Työ on fyysisesti raskasta kolmivuorotyötä ja asukkaat yhä huonokuntoisempia.

–    Eläkkeelle jäämiset lisääntyvät ja vauhti kiihtyy lähivuosina, vaikka ennenaikaiset eläköitymiset ovatkin harvinaisia ja vaihtuvuus pientä, toteaa projektipäällikkö Pia Kalliopuska-Janhonen.

–    Työnkuvan muokkaus on meillä ollut jo aiemmin mahdollista. Meillä on mahdollisuus myös työnkiertoon ja työaikajärjestelyihin, kertoo Kalliopuska-Janhonen.

Työntekijät ovat myös syksystä saakka suunnitelleet omat työvuoronsa.

Lähihoitaja Oona Laine tuli taloon kolmisen vuotta sitten, pian valmistumisensa jälkeen. Hän on tarvinnut joustoa työtehtäviinsä terveydellisistä syistä, ja hänelle on järjestetty kevyempää työtä.

–    Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin on myös ollut todella hyvä uudistus, kertoo Laine tyytyväisenä.

Tänä vuonna Hoiviassa on pohdittu ikäjohtamista ja laadittu sen kehittämiseksi projektisuunnitelma. Huhtikuussa 47 työntekijää vastasi TTK:n Sykettätyöhön.fi-palvelun työkaarikyselyyn. Arviot olivat kokonaisuutena hyvät, mutta työuran eri vaiheiden huomioiminen nousivat esiin kehittämiskohteina, samoin esimiestaidot.

Työn fyysisestä raskaudesta ei sen sijaan juuri valitettu. Asiaa on helpottanut asukkaiden nostamista varten hankitut nostolaitteet sekä talon oman fysioterapeutin palvelut. Kaikki tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia sairauslomalle jääneet ohjataan fysioterapeutin tapaamiseen, jossa käydään läpi ergonomiset työtavat ja -asennot. Pitkältä sairauslomalta työhön palaavalle pyritään tarvittaessa järjestämään kevyempää työtä ”pehmeäksi laskuksi”.

Ikäjohtaminen  koskee kaikkia

Kalliopuska-Janhonen painottaa kokonaisnäkemystä ikäkaariajattelussa – nyt ollaan ehkä keskitytty liikaakin eläköitymiseen.

–    On panostettava koko työuran kehittämiseen ja kaikenikäisten työssäjaksamisen suunnitteluun. Kun kehityskeskusteluissa otetaan esille vanhempien kanssa eläköitymissuunnitelmat, nuorten osalta voitaisiin keskittyä työurasuunnitteluun, hän linjaa.

–    Tavoite on, että otetaan ikä huomioon, muttei karsinoida ihmisiä iän mukaan. Tärkeintä on, että löydetään ja hyödynnetään jokaisen omat voimavarat. Henkilöstöjohtaminen on tässä suuressa roolissa. Uudet käytännöt on juurrutettava talon tavaksi, jatkaa Kalliopuska-Janhonen.

Nuoremmat  kouluttavat vanhempia 

Hoitotyöhön on viime vuosina tullut paljon tietoteknisiä järjestelmiä, joten hoitajilta vaaditaan entistä enemmän it-taitoja ja eri järjestelmien hallitsemista. Esimerkiksi potilastiedot ja hoitosuunnitelmat kirjataan ja haetaan tietokoneelta. Vanhemmat työntekijät eivät ole välttämättä täysin sinut tietokoneen kanssa, ja kokevat tietotekniikan kuormittavaksi.

–    Hoiviassa eri-ikäisten vahvuudet on pyritty ottamaan huomioon siten, että it-opettajiksi on valjastettu nuorimpia, äskettäin taloon tulleita alle kolmekymppisiä. Heistä on tehty asiakas-potilastietojärjestelmän kouluttajia ja vastuuhenkilöitä, kertoo palvelupäällikkö Eija-Riitta Hämäläinen.

Hoivian omistaa Hämeenlinnan Sisälähetys ry, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys. Sen arvot ja etiikka näkyvät käytännöissä.

–    Arvot tarkoittavat tapaa kohdata lähimmäinen - ei sitä, että meillä työskentelevällä on oltava uskonnollinen vakaumus, sanoo Hämäläinen.

–    Päätökset pystytään meillä tekemään nopeasti ja lähellä henkilöstöä - ei toisessa kaupungissa tai peräti toisella puolen maailmaa, kuten monessa kansainvälisessä yrityksessä. Toisaalta meillä ei ole byrokraattista ja hidasta luottamusmiesorganisaatiota kuten kaupungin töissä, hän jatkaa.

Eläköitymissuunnitelmat esiin

Hoiviassa otetaan käyttöön kehityskeskustelulomake, jossa yli 55-vuotiailta kysytään, millaisia ajatuksia heillä on työssä jatkamisesta. Yli 60-vuotiailta kysytään yksityiskohtaisemmin, miten heitä voitaisiin tukea, jotta he jaksaisivat työssään eläkeikään asti. Tavoite on, että työajoissa, -vuoroissa ja työn raskaudessa voitaisiin ottaa huomioon työntekijän ikä ja elämäntilanne.

–    Mahdollisuudet ovat kuitenkin rajatut: asukkaat on hoidettava eikä yritys voi valita, keitä se hoitaa. Kaupunki tilaa palvelut ja valitsee asukkaat, huomauttaa Hämäläinen.

–    Eri sukupolvien suhtautuminen työhön ja johtamiseen on erilaista, puhutaan X ja Y-sukupolvista. Sukupolvet on saatava kohtaamaan toisensa niin, että sopu säilyy. Onnistunut ikäjohtaminen saa nuoret sitoutumaan ja iäkkäämmät jaksamaan. Tuo paljon rikkautta, kun työpaikalla on eri-ikäisiä, Hämäläinen jatkaa.

Lähihoitaja Oona Laineen mielestä työpaikalla on hyvä työtiimi ja ilmapiiri, ja esimiehet reiluja.

–    Täällä puututaan asioihin tarvittaessa heti eikä paineta vaikeita asioita villaisella. Ollaan avoimia. Esimiehet ovat helposti lähestyttäviä, ottavat asiat hoitaakseen ja kaikesta voi puhua, kertoo Laine.

Hiljaisen tiedon siirto eläkkeelle jääviltä on tärkeää, mutta myös nuorilla on sellaista taitoa ja tietoa, mitä varttuneemmilla ei välttämättä ole.

–    Olen saanut paljon hyvää oppia kokeneemmilta, mutta myös saanut tuoda esiin omia oppejani, ja niitä on kuunneltu, kertoo Laine.

Erikoissairaanhoitaja Anna Pelander on työskennellyt Hoiviassa 18 vuotta.

–    Tulin päivätoimintaan, kun se käynnistyi RAY:n projektina. Työskentelin päiväkeskuksen ohjaajana ja toiminnanohjaajana. Suunnittelin itse päivän ohjelman. Nautin työstäni, sillä etuina olivat vakituinen paikka, päivätyö ja vapaat viikonloput, kertoo Pelander työhistoriastaan.

Jatkuva päiväohjelmien ideointi sekä syksyn ja kevään kalenterin täyttäminen alkoi vuosien kuluessa kuitenkin tuntua raskaalta. Yöunetkin menivät niitä miettiessä.

–    Otin asian esille kehityskeskustelussa, ja minua kuunneltiin, kertoo Pelander.

Pelanderille tarjottiin osa-aikatyötä toimistosihteerinä. Hän on nyt ollut uudessa tehtävässään kolme vuotta.

–    Meillä suhtaudutaan hienosti ihmisten elämäntilanteisiin. Jokaiselle tulee ikääntyessä jotakin: esimerkiksi uni voi olla katkonaista. Silloin aamuaikainen herätys tai kolmivuorotyö voi olla liikaa. Jos et itse huolehdi jaksamisestasi, ei kukaan muukaan sitä tee, toteaa Pelander.

Nuorempana hän oli vakuuttunut, ettei ikinä halua toimistotöihin. Työ ei onneksi ole vastannut ennakkokäsitystä: Pelander tapaa edelleen sekä henkilökuntaa että asukkaita. Pian työ kuitenkin hänelle riittää, sillä eläkkeellelähtö on edessä tänä syksynä.


Palaa otsikoihin



kuvitus_tyopoyta

Koulutusta työsuojelusta ja työhyvinvoinnista

Lähiopetuksena tai verkossa, myös omalle työpaikallesi räätälöitynä.

Tutustu koulutustarjontaan
eu_kampanja_2018

Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla 2018-2019

Hyvien käytäntöjen kilpailu, hakuaika päättyy 18.1.2019

Ilmoita työpaikkasi hyvä käytäntö kampanjan kilpailuun
eu_kampanja_2018

Terveellinen työ kampanja 2018-2019

Telma-4-18

Telma-lehti 4/2018: Työ ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje