Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Häirintä sosiaalisessa mediassa koskettaa eri alojen työpaikkoja. Häirinnän kohteeksi on joutunut niin toimittajia, tuomareita, sosiaalityöntekijöitä kuin tutkijoita ja poliiseja.

Somehäirintään työpaikalla sovelletaan pääsääntöisesti samoja ohjeita kuin muissakin häirintätilanteissa. Työpaikan oman riskiarvion perusteella ohjeita tarkennetaan tai laaditaan erilliset ohjeet some- ja verkkohäirintään varautumiseksi. Esihenkilö suunnittelee toimenpiteet työpaikan lähtökohdista yhdessä henkilöstön kanssa.

Mitä on somehäirintä ja maalittaminen?

Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisesti, toistuvasti ja pitkäkestoisesti painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena työssä ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Pelkkä häirinnän tai väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormitusta.

Maalittaminen on häirinnän ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. 

Maalittaminen voi olla vakava työturvallisuusriski, joka uhkaa työntekijän henkistä sekä fyysistä turvallisuutta. Haasteen työnantajan riskienhallintaan luo maalittamisen laajat keinot ja paikasta riippumaton luonne.

Häirinnän taustalla voi olla tyytymättömyys sujumattomiin prosesseihin, asiakaspalvelun laatuun ja kohtaamattomuuteen sekä erilaiset kielteiset päätökset. Kehittämällä palveluja ja vuorovaikutusta voidaan ennaltaehkäistä tilanteiden kärjistymistä ja häirinnän kohteeksi joutumista.

Yhä useammilla aloilla on syytä arvioida riskiä joutua työnsä takia häirinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi:

  • toimittajan työssä,
  • asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä,
  • terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä,
  • kaupallisessa työssä,
  • opetus- ja varhaiskasvatustehtävissä
  • oikeus- ja poliisihallinnossa
  • tutkijat aloilla, joissa käsitellään osassa väestöä paljon tunteita herättäviä asioita (maahanmuutto, feminismi, sukupuolivähemmistöt…)
  • vaikuttamistyö kuten poliittiset työtehtävät

Esimerkkejä somehäirinnästä ja maalittamisesta

Työpaikan toimintamalli somehäirintätilanteissa

  • Ennaltaehkäiseviä toimia voidaan lähteä suunnittelemaan, kun ilmiö on tunnistettu.
  • Vaarojen tunnistaminen ja riskin arviointi tehdään työyhteisössä yhdessä esihenkilön johdolla.
  • Tämän jälkeen  tehdään ilmiöön liittyvä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi työyhteisössä yhdessä esihenkilön johdolla.
  • Työterveyshuollosta voidaan pyytää tarvittaessa terveydellisen merkityksen arviointia ja toimenpidesuosituksia.
  • Määritellään yhdessä toimenpiteet, joilla vaara poistetaan tai riski pienennetään siedettäväksi.
  • Perehdytetään työntekijät toimintamalliin ja annetaan työntekijöille tarvittava ohjaus ja opetus.

Työnantaja (esihenkilö) tarkkailee työolosuhteita ja ryhtyy toimintamallin mukaisiin toimenpiteisiin, jos havaitsee tai saa tietoonsa työntekijän kohdanneen terveyttä vaarantavaa somehäirintää tai maalittamista.

Työntekijä noudattaa työpaikalla sovittua toimintamallia ja ilmoittaa työnantajalle (esihenkilölle) kohtaamastaan somehäirinnästä, maalittamisesta tai niiden uhkasta.

Työnantaja järjestää työolosuhteet sellaisiksi, että niissä on turvallista tehdä työtä.

Somehäirinnän, maalittamisen tai näiden uhkan vakavuuden arviointia on tarvittaessa tehtävä yhdessä poliisiviranomaisen kanssa.

Työpaikalla on tärkeää keskustella yhdessä kohdatuista vaaratilanteista ja oppia niistä.

Huom. Vakavissa somehäirintä- ja maalittamistapauksissa kannattaa harkita rikosilmoituksen tekemistä. Joissakin tapauksissa rikosilmoituksen voi tehdä myös työnantaja. Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeää huomioida työpaikan toimintamallissa (ks. väkivalta).

Työterveyshuollon asiantuntemusta voi hyödyntää jälkihoidossa.

Esihenkilö

Työntekijä

Somehäirintä voi olla rikos

Maalittaminen on yksi työhön kuuluva vaaratekijä, joka kuuluu työnantajalle työturvallisuuslain mukaiseen huolehtimisvelvollisuuden soveltamisalaan.

Huolehtimisvelvoite velvoittaa työnantajan jatkuvasti tarkkailemaan työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Tarkkailun voidaan katsoa sisältävän fyysisten ja psyykkisten vaaratekijöiden lisäksi työympäristön sosiaalisen toimivuuden, johon liittyy häirintä, epäasiallinen kohtelu ja työn kuormitustekijät.

Työturvallisuuslaki 738/2002

Tämänhetkisen rikoslain avulla maalittamiseen ja häirintään voidaan vaikuttaa tekotavoista riippuen esimerkiksi seuraavien rikosnimikkeiden avulla:

  • Laiton uhkaus RL 25 § *
  • Vainoaminen RL 25 §
  • Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24 §
  • Törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24 §
  • Kunnianloukkaus RL 24 §
  • Törkeä kunnianloukkaus RL 24 §

* Laiton uhkaus on yleisen syytteen alainen rikos.

Pyydä apua matalalla kynnyksellä

Sosiaalisen median työkäyttö, Väkivalta pois työpaikalta, Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla, Voi hyvin työssä, Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä, Haastavan asiakkaan kohtaaminen puhelin- ja verkkopalvelutyössä (digijulkaisu)