TTK:n uutisia
Panostamalla työelämän laatuun parannetaan yritysten tuottavuutta – nyt taloudelliset vaikutukset voidaan todentaa
Moderni työsuojelu on tärkeä osa hyvää henkilöstöjohtamista ja -kehittämistä. Toiminnan painopiste on siirtymässä ongelmien ratkomisesta kohti työturvallisuuden parantamista ennakoimalla ja työelämän laadun edistämistä osana kokonaisvaltaista työsuojelutoimintaa.
Oppaan kirjoittaja, työhyvinvointia tutkinut apulaisprofessori Marko Kesti näkee työelämän laadun ja tuottavuuden välillä vahvan linkin:
– Tyytyväisyys työpaikkaan, työn käytäntöihin ja omaan tiimiin lisää motivaatiota. Motivaation kasvu näkyy tehokkaampana ja laadukkaampana työskentelynä ja sen tulokset organisaation taloudellisen tuloksen paranemisena. Voidaan perustellusti siis sanoa, että työhyvinvointi tuottaa kilpailuetua, sanoo Kesti.
Haasteena työhyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten todentamisessa on aiemmin ollut mittariston puute. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset -oppaassa esitellään laskentamalli, jossa yrityksen käyttökatteen kehittyminen voidaan laskea sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden vähentymisen sekä työelämän laadun parantumisen aikaansaamana tulosparannusten summana. Oppaasta löytyy myös linkki simulointipeliin, jossa mallia voi testata oman yrityksen luvuilla.
Johtaminen avainasemassa
Parhaat tulokset saavutetaan, kun työturvallisuus ja työelämän laadun parantaminen linkitetään osaksi organisaation henkilöstöjohtamista ja esimiestyötä.
– Työturvallisuus on kaikkien asia. Niin työntekijöiden, työsuojeluvaltuutettujen, henkilöstöosaston kuin yrityksen johdon on panostettava siihen. Kyse on työkulttuurin kehittämisestä työpaikoilla. Silloin jokainen arvioi esimerkiksi työturvallisuutta koko yrityksen kannalta sekä pyrkii ehkäisemään riskejä jo ennalta, sanoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riitta Koskinen.
Johto on työelämän laadun ja työturvallisuuden kehittämisessä avainasemassa. Johdon sitoutuminen edistää niitä tehokkaimmin, ja johdolla on vahva rooli myös hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa yrityksessä.
– Mielestäni työturvallisuuden johtamisen pitäisi ottaa yhä enemmän ja jämäkämmin paikkansa organisaatioiden liiketoiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Tätä perustelen sillä, että yrityksen henkilöstö on kuitenkin jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja pääoma, eikä pelkkä kuluerä. Tämän voimavaran valjastaminen huippukuntoon sekä sen vielä nykyistä parempi hyödyntäminen yrityksen toiminnassa ja kilpailutilanteiden hallitsemisessa on johtamisen tärkeintä ydintoiminta-aluetta, sanoo asiantuntija Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta.
Mahdollisuus mitata työelämän laadun parantamisen vaikutuksia voi Marko Kestin mukaan muuttaa henkilöstöosastojen roolia. Niiden toiminnan tavoite voi siirtyä kustannusten karsinnasta ja säästöjen toteuttamisesta yrityksen työilmapiirin parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen.
Työsuojelun taloudelliset vaikutukset
Kirjoittaja: Marko Kesti
Laajuus: 18 sivua
Julkaisu Työturvallisuuskeskuksen verkkokaupassa
Lisätietoja:
apulaisprofessori Marko Kesti, Lapin yliopisto
puh. 040 717 8006
marko.kesti@ulapland.fi
asiantuntija Markku Tolvanen, Työturvallisuuskeskus
puh. 040 5124 124
markku.tolvanen@ttk.fi
Linkkejä:
Laskentatyökalu, jonka avulla voi arvioida oman yrityksen henkilöstötuottavuuttaSimulointipeli, jonka avulla Työsuojelun taloudelliset vaikutukset -oppaassa esiteltyä laskentamallia voi testata oman yrityksen luvuilla
Työsuojelun taloudelliset vaikutukset Työturvallisuuskeskuksen sivuilla
