Uutisia

RSS TTK:n uutisia

30.5.2017 9.30

Kesätyöntekijöiden hyvä perehdyttäminen lisää turvallisuutta

Alle 25-vuotiaille sattuu kesäisin tuhansia työtapaturmia. Suunnitelmallinen perehdyttäminen vähentää virheiden ja työtapaturmien riskiä ja auttaa kesätyöntekijöitä oppimaan työtehtävänsä.

Perehdyttäminen

– Suurissa yrityksissä kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen on usein selkeä prosessi. Aluksi kesätyöntekijät kootaan yhteen ja heille annetaan työpaikan toimintaan liittyvää opastusta. Omalla työpisteellä annetaan tarkempaa, tehtäväkohtaista perehdytystä, kertoo rakennusalan työturvallisuuden asiantuntija Henri Litmanen Työturvallisuuskeskuksesta.

Litmasen mukaan kesätyöntekijöiden perehdyttäminen on parhaimmillaan erinomaista, mutta perehdytyksen laatu voi vaihdella varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Toisinaan työnantaja ei ota huomioon riittävästi sitä, että nuorta työntekijää on ohjattava ja perehdytettävä erityisen huolellisesti. Hyvä perehdyttäminen vähentää virheiden ja työtapaturmien riskiä ja auttaa nuorta oppimaan työtehtävänsä nopeammin sekä parantaa työn laatua.

Tuhansia työtapaturmia alle 25-vuotiaille

Vuonna 2015 alle 25-vuotiaille työntekijöille sattui yli 3700 työtapaturmaa kesäkuukausien aikana. Tiedot ovat peräisin Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista.

Alle 25-vuotiaille sattuneiden työtapaturmien joukossa on Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan paljon sormi- ja silmätapaturmia verrattuna muihin ikäryhmiin. Myös jalkavammoja sattuu. Työsuoritus loukkaantumishetkellä on yleisimmin ollut liikkuminen, esineiden käsitteleminen tai käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen. Tapaturmat ovat yleisimmin haavoja, sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä.

Vaikka kesätyöntekijä olisi täyttänyt 18 vuotta, työnantajan tulee suunnitella työntekijän työtehtävät tämän osaamistason mukaan ja varata perehdytykselle riittävästi aikaa.

– Alle 25-vuotiailla kokemus työelämästä on ohuempi kuin kokeneilla työntekijöillä. Varsinkin, jos kesätyöntekijä ei ole alan opiskelija, perehdytys on erityisen tärkeää, muistuttaa Litmanen.

Alle 18-vuotiaisiin sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä. Heitä koskevat tiukemmat työaika- ja työturvallisuussäännökset kuin 18 vuotta täyttäneitä. Jotkut työt on katsottu niin vaarallisiksi tai haitallisiksi, että niiden teettämistä nuorilla on rajoitettu. Asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista tai vaarallisista töistä on annettu tarkentavia ohjeita opetuksen ja ohjauksen toteuttamistavasta.

Perehdyttäminen antaa turvallisen työnteon mallin

Litmasen mukaan monilla työpaikoilla hyväksi toimintatavaksi perehdytyksessä on osoittautunut mentorin valinta. Mentori opastaa kesätyöntekijää työtehtävissä ja työturvallisuudessa. Nuori pitää perehdyttää työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä varmistaa, että hän osaa noudattaa työturvallisuusohjeita.

– Mentori näyttää itse, miten työtehtävä suoritetaan ja jää seuraamaan, että nuori todella osaa tehtävänsä, Litmanen kuvailee hyvää toimintatapaa.

Kesätyöntekijöitä on myös opastettava, miten toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä asiakkaiden aiheuttamiin uhkatilanteisiin pitää antaa selvät toimintaohjeet.

–  Perehdyttäminen voi olla haasteellista esimerkiksi yhteisillä työpaikoilla rakennusalalla ja teollisuudessa, joilla on usean eri työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, kuvailee Litmanen.

Litmanen korostaa, että ensimmäisistä työpaikoista saaduilla kokemuksilla on suuri vaikutus nuorten työuraan. Perehdyttäjän oma esimerkki vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kesätyöntekijä noudattaa saamiaan ohjeita. Turvallisuusohjeita noudattamalla ja tarvittavia suojavarusteita käyttämällä annetaan kesätyöntekijöille turvallisen työnteon malli.

Työnantajan kannattaa myös kerätä kesätyöntekijöiltä palautetta perehdytyksen onnistumisesta. Esimerkiksi rakennusalalla on yrityksiä, jotka keräävät järjestelmällisesti kesätyöntekijöiden antamaa palautetta. Litmanen korostaa, että onnistunut perehdytys on sekä kesätyöntekijän että työnantajan etu.

– Hyvä perehdyttäminen luo myös myönteistä työnantajakuvaa. Ramboilu ja turha riskinotto on mennyttä maailmaa, eikä auta luomaan myönteistä kuvaa työpaikasta, Litmanen sanoo.

Lisätietoja:

asiantuntija Henri Litmanen, Työturvallisuuskeskus
puh. 0500 478 542, henri.litmanen@ttk.fi

viestinnän asiantuntija Tuuli Vattulainen, Työturvallisuuskeskus
puh. 050 3028 470, tuuli.vattulainen@ttk.fi



Muuta ajankohtaista

22.5.2017

Haminan seurakunta voitti kirkon ensimmäisen KirTEKO-työelämäpalkinnon

Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajisto on myöntänyt KirTEKO 2017 -kilpailun ensimmäisen palkinnon Haminan seurakunnalle.

2.5.2017

Työsuojeluvalvonnan raportti: Työsuojelun tasossa on suurta vaihtelua työpaikkojen kesken

Työsuojeluasioiden hoitamisessa on paljon vaihtelua työpaikkojen kesken, selviää työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista Työsuojeluvalvonta Etelä-Suomessa vuonna 2016.

28.2.2017

Sosiaaliset haitat ja syyllisyys korostuvat humalajuomisessa

Runsas kertajuominen aiheuttaa usein paitsi terveydellisiä, myös sosiaalisia haittoja. Tämän vahvistaa Päihdelinkin AUDIT-aineiston analyysi. Tissuttelu voi aiheuttaa aikaisemmin terveyshaittoja kuin sosiaalisia haittoja. Tissuttelun terveyshaitat voivat jäädä helposti huomaamatta ammattilaisilta, vaikka haitoilla on suuri merkitys työelämässä.

Seuraavat


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje