Teema-artikkelit

18.12.2018

Digitalisaatio ja työsuojelu

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta työpaikoilla osaamiselta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa erityisesti digitalisaatioon ja tekoälyyn pohjautuvaa osaamista. Digitalisaatio vaikuttaa työn rakenteisiin, luonteeseen ja kulttuuriin. Se haastaa erityisesti ne toimintamallit, joiden elinkaari on lopuillaan. Ihminen on aina kehittänyt työkaluja, joilla työtä voi tehdä tehokkaammin ja turvallisemmin. Digitalisaatio on yksi vaihe tässä kehityskulussa. Työpaikoilla johdon, esimiesten ja henkilöstön on hyödyllistä ymmärtää, mitkä teknologiat vaikuttavat omaan toimintaympäristöön ja kuinka muutosta johdetaan.

Digitaloudesta kasvua -tutkimuksen mukaan yritykset voidaan jakaa digitalisaation suhteen karkeasti neljään joukkoon:
  • Suunnannäyttäjät  ovat ottaneet digitalisaation liiketoimintansa strategiseen ytimeen.
  • Hyödyntäjät digitalisoivat liiketoimintansa ja hallintonsa.
  • Sopeutujat tyytyvät digitalisoimaan sen mitä on pakko.
  • Digikieltäjäeivät koe digitalisaation koskevan heidän liiketoimintaansa tai toimialaansa.

Digitalisaation vaikutuksia palvelualoilla

Kaupan ala
Verkkokauppa, kassajärjestelmät, itsepalvelukassat, logistiikkarobotit, personoitu markkinointi, asiakaspalvelu, kulun ja turvallisuuden valvonta.
Majoitus- ja ravitsemisala
Mobiilihaut, omatoimimatkailu, varaus- ja uloskirjautumispalvelut, kassajärjestelmät, hinta- ja laatuvertailut, markkinointi, kulun- ja turvallisuuden valvonta, keittiörobotit ja työvälineet.
Rahoitusala
Verkko- ja mobiilimaksusovellukset, lohkoketjuteknologia, itsepalvelupankkialusta, selaimella tai sovelluksella hallittava älytili, prepaid-maksukortti, tekoälypalvelu.

ICT-ala
Tieto- ja toiminnanohjaus- ja viestintäjärjestelmät, alustat, sovellukset, palvelut, rutiinitehtävien automatisointi.
Sosiaali- ja terveysala
Asiakas- ja potilastietojärjestelmät, sähköiset asiointi- ja hoitopalvelut, hoitorobotit, asiakkaan itsehoito ja osallisuus hoitoprosessissa, etävastaanotto, potilastutkimuslaitteet, tutkimusten analyysit, terveyden seurantalaitteet, asiakkaan avustuslaitteet, turvapalvelut.
Kiinteistöala
Rakennusten älykäs käyttö- ja ylläpitoteknologia, turvallisuuden seuranta, siivous- ja huoltorobotit.
Opetusala
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö, sähköiset oppimateriaalit ja kokeet, verkko- ja etäopetus sekä opiskelu.

Digitalisaatio haastaa ja innostaa

Tiedon määrä, osaamisvajeet, uuden oppimisen vaatimus sekä työsuhteen jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja yksintyöskentely ovat digitalisaatioon liittyviä keskeisiä hyvinvointiriskejä. Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rasittavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita. Lisäksi digitaaliset välineet lisäävät kognitiivista kuormittumista, muutoksia ja keskeytyksiä työssä, työn sirpaleisuutta, työn määrää ja tahtia, esimiestyön haasteita sekä vähentävän kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia.  Niska-hartiavaivat, työn epäselvyys ja tekniikan toimimattomuus ovat myös digitalisaatioon liittyviä kuormitustekijöitä.
Tieto kulkee
Myönteisenä digitalisaation tuomana vaikutuksena näyttäytyy tiedonkulun ongelmien ja väärinkäsitysten väheneminen. Tieto kulkee sujuvasti ja tieto on kaikkien saatavilla. Usein työ sujuu jouhevammin ja helpommin erilaisten teknisten sovellusten avulla. Myös työsuojelun yhteistoimintaa helpottavat parantunut tiedon saanti ja useat uuden digitaaliset sovellukset, joita voi hyödyntää työsuojelutyössä.

Digitaalisen ajan työpäivä
Työkuormituksen tarkastelussa huomio on aiemmin kiinnittynyt pääosin työaikaan liittyviin tapahtumiin ja kuormitukseen työajalla. Viime aikoina on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota uneen, palautumiseen ja esimerkiksi työmatkojen kuormittavuuteen. Digitaalisen ajan työpäivää ja myös sen ulkopuolisia tapahtumia on mahdollista mitata uusilla tavoilla. Tietoa voidaan saada paitsi työn kuormittavuudesta, myös unesta, palautumisesta ja siitä, kuinka valmis työntekijä on päivän haasteisiin.

Työhyvinvoinnin mittaaminen
Työhyvinvointia ja työn sujuvuutta työpäivän aikana on mahdollista mitata entistä kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi erilaiset viremittaukset antavat lähes reaaliaikaista tietoa organisaation työhyvinvoinnista. Viestintää ja vuorovaikutusta organisaatiossa voidaan mitata tarkastelemalla viestintävälineiden tuottamaa dataa. Kun tietoa kertyy aiempaa enemmän ja reaaliaikaisemmin, saadaan uudenlaisia mahdollisuuksia ennakoivaan kehittämiseen. Tulevaisuudessa esimerkiksi voidaan kysyä tekoälyltä, mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä, joilla vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia organisaatiossa.
Tiedon pirstaloituminen
Haasteena on tiedon pirstaloituminen. Digitaalinen tietojärjestelmä tuottaa jatkuvasti, milloin työhyvinvointia, milloin työkykyä, milloin työterveyttä koskevia tietoja. Näkökulmia tulisi pystyä nivomaan yhteen ja tekemään niistä kokonaisvaltaista analyysiä. Digitalisaation ansiosta työelämään liittyviä ilmiöitä voidaan kuitenkin tarkastella ajantasaisemmin kuin tiettyä ajankohtaa koskevilla kyselyillä tai vuosia perässä laahaavilla tilastoilla. Teknologinen kehitys myös haastaa työpaikkojen kulttuuria. Miten esimerkiksi siirtää painopistettä kerran vuodessa järjestettävistä kehityskeskusteluista kohti jatkuvaa dialogia esimiesten ja työntekijöiden välillä?

Mistä työpaikoilla puhutaan

Mikä ajankohtainen aihe keskustelutti työpaikalla vuonna 2018 ja 2014 (Työsuojelupaneeli 2014 ja 2018)
mista_puhutaan

Miten digitalisaatio kuormittaa

Uudenlaiset-hyvinvointiriskit-tyopaikalla
  • osaamisvajeet, uuden oppimisen vaatimus
  • niska-hartia-selkävaivat
  • työn ja vapaa-ajan hämärtyminen
  • työn epäselvyys ja sirpaleisuus kuormittaa
  • kasvokkaisuus vähenee
  • sähköpostitulva
  • toimimaton tai epäsopiva tekniikka.


Mitä hyötyjä digitalisaatiosta koetaan

Mita-hyvaa-digitalisaatio-on-tuonut-tyopaikoille
  • tiedonkulku ja tiedon saatavuus parantuneet
  • työ sujuvampaa, työ helpottunut ja selkiytynyt
  • työ tehostunut ja nopeutunut
  • joustavuus lisääntynyt
  • yhteydenpito helpottunut
  • monipuolisemmat työtehtävät, rutiinityö vähentynyt
  • matkustaminen vähentynyt.

Miten digitalisaatio on vaikuttanut työsuojeluun

Miten-digitalisaatio-nakyy-tyosuojelussa
  • tiedonkulku ja tiedon saanti parantunut
  • digitaaliset sovellukset helpottaneet toimintaa (esim. kyselyt, turvallisuusilmoitukset)
  • yhteydenpito ja tavoitettavissa oleminen helpottunut
  • näkyy työntekijöiden uudenlaisena kuormittumisena (kognitiivinen kuormitus)
  • seurannan parantuminen
  • joustavuuden lisääntyminen.

Mitä digitalisaatiolta odotetetaan

Millaista tietoa toivotaan olevan saatavilla?
  • keinoja, hyviä toimintatapoja, esimerkkejä, malliratkaisuja
  • vertailutietoja, tilastoja
  • tieto- ja koulutusmateriaaleja, tietoiskuja
  • lait, säännökset, määräykset, lakimiespalvelut
  • koontialusta, johon koottu yhteen kaikki tiedot, materiaalit, sovellukset ym.
  • vertaistuki ja verkostoitumispaikka
  • digitaalisia, helposti käytettäviä välineitä ja sovelluksia seurantaan, raportointiin ja vertailuun.
  • osaamisen kartuttamiseen tietoiskuja, opetusvideoita, verkkokoulutusta.
  • tietoalusta, jossa kootusti tietoa ja ratkaisuja.
  • arviointivälineitä ja mittareita.
  • välineitä työn henkisen kuormittavuuden arviointiin ja tukemiseen.

Digitalisaatioon varautuminen ja tuki muutoksessa

Digitalisaatioon liittyy paljon muutakin kuin teknologian kehitys. Se on myös uusia toimintamalleja ja asioiden tekemistä toisin. Teknolgian kehitys mahdollistaa usein rutiininomaisten työtehtävien automatisoinnin ja siten entistä mielekkäämmät työtehtävät. Tärkeintä on saada digiosaaminen kuntoon työpaikoilla. Työnantajan tulee mahdollistaa elinikäinen oppiminen ja osaamisen päivittäminen ja työntekijöiden osaltaan tarttua työpaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Osaaminen turvaa muutosta ja edistää työhyvinvointia.

OSAAMINEN= TIEDOT+TAIDOT+TEKNIIKKA+VERKOSTOT+ASENNE

Kokemus oman työn osaamisesta ja työn sopiva haasteellisuus ovat työhyvinvoinnin perustekijöitä. Puutteellinen osaaminen voi johtaa työn hallinnan tunteen menettämiseen, ylikuormitukseen ja jopa työuupumukseen. Osaamistaan kehittävät työyhteisöt selviytyvät paremmin toimintaympäristön ja muutosten haasteista sekä ideoivat aktiivisemmin uusia toimintatapoja.

Muutosten hallinta
Muutosten ennakointiin ja hallintaan tarvitaan jatkuvaa yhdessä kehittämistä työpaikalla. Muutokseen valmistauduttaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan tulevan muutoksen laatu, vaikutukset sekä aikataulu. Samalla on tarpeen suunnitella, päättää ja resursoida tukitoimet, niihin liittyvä tehtävänjako sekä viestintä. Työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä on erityisen tärkeä tukitoimi muutostilanteessa. Sähköisen ja kirjallisen viestinnän ohella tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa tiedottamista.

Muutos on oppimisprosessi. Esimiehet tarvitsevat usein valmennusta muutoksen toteuttamistehtävään. Muutoshanke rakennetaan yleensä uuden tiedon varaan. Opiskellaan uusia asioita, kuunnellaan asiantuntijoita, laaditaan muutosohjelmia ja malleja muutoksen tueksi.

On tärkeää pohtia yhdessä esimiehen kanssa, mitä muutos merkitsee, ja antaa aikaa vanhasta luopumiseen sekä mahdollisuus työstää tunteita tutussa porukassa. Muutosmyllerryksen jälkeen on hyvä pysähtyä arvioimaan muutoksen kulkua, jotta saadaan arvokasta palautetta siitä, miten uuteen tilanteeseen on sopeuduttu ja onko toivottu hyöty saavutettu.

Eri toimijoiden roolit digitalisaatioon liittyvässä muutoksessa

Työnantaja, esimies huolehtii
  • työn sujuvuudesta
  • työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä
  • asiantuntevasta riskien arvioinnista
  • perehdyttämisestä
  • kuormittumisen ja työilmapiirin seurannasta,
  • kouluttautumismah-dollisuuksista
  • osaamisen varmistamisesta
  • työilmapiiristä
  • yksilöllisestä työkyvyn tuesta.

Digitalisaatio ja työsuojelu -webinaari 30.11.2018

Katso tallenteet Työturvallisuuskeskuksen järjestämästä Digitalisaatio ja työsuojelu -webinaarista. Talenteissa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo keskustelee digitalisaation vaikutuksista työhön ja työsuojelutoimintaan Olli Ainasvuoren Most Digital Oy:stä ja Timo Kivistön, Kivistö Consulting Oy:stä kanssa.



Työsuojelupaneelin tulokset

Kooste toukokuussa 2018 toteutetun työsuojelupaneelin vastauksista.
Digitalisaatio työssä, Työsuojelupaneeli 2018, tuloskooste (pdf) (1 MB)


Palaa otsikoihin



eu_kampanja_2018

Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla

Terveellinen työ -kampanja 2018-2019

Lue lisää kampanjan verkkosivuilta
eu_kampanja_2018

Terveellinen työ kampanja 2018-2019

Telma-4-18

Telma-lehti 4/2018: Työ ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje